Hakkerointia, tietojenkalastelua ja verkkokiusaamista – sadattuhannet kuluttajat joutuvat vuosittain kyberrikollisuuden uhreiksi Itävallassa. Seuraukset ovat toisinaan valtavia, ja tekijät hyötyvät internetin tarjoamasta anonymiteetistä.
Rikosilmoitusten määrä on useimmissa rikoslajeissa, kuten asuntomurroissa ja talousrikoksissa, edelleen suuri. Itävallan keskusrikospoliisin mukaan kyberrikoksista tehtyjen ilmoitusten määrä kasvoi kuitenkin vuonna 2016 edellisvuodesta 30,9 prosenttia hieman yli 13 000 tapaukseen.
Kuka tahansa voi joutua kyberrikoksen uhriksi
Nykyään kuka tahansa internetin käyttäjä voi joutua kyberrikoksen uhriksi, vaikka monet ihmiset ja kokonaiset yritykset eivät halua sitä myöntää. Ihminen on ja pysyy heikoimpana lenkkinä. Tästä aiheutuvat taloudelliset vahingot ovat valtavia. Itävallassa vahingot nousevat vuosittain useisiin miljooniin euroihin, kertoo Allianzin Itävallan-konsernin toimitusjohtaja ja Itävallan vakuutusalan liiton VVO:n varapuheenjohtaja Wolfram Littich. Itävallan liikenneturvallisuusjärjestön (KFV) tuore selvitys osoittaa, että suuri osa kyberrikoksista ja niiden aiheuttamista vahingoista jää Itävallassa tilastojen ulkopuolelle. Vastaajista 24 prosenttia kertoo joutuneensa viime vuosina kyberrikoksen uhriksi ja kärsineensä siitä vahinkoa.
Suuret taloudelliset vahingot ja pitkäaikaiset psyykkiset seuraukset
Kun tulos suhteutetaan internetiä aktiivisesti käyttävään väestöön eli noin 4,2 miljoonaan ihmiseen Itävallassa, se tarkoittaa, että vähintään miljoona ihmistä on viime vuosina kärsinyt taloudellista tai psyykkistä vahinkoa ainakin yhden tapauksen vuoksi. ”Uhrien mukaan suurin osa viime vuosien taloudellisista vahingoista on aiheutunut viruksista ja huijauksista, joissa tilattua tavaraa ei toimiteta”, kertoo KFV:n johtaja Othmar Thann. Yli 2 400 vastaajan KFV-selvityksen mukaan taloudelliset vahingot ovat erityisen suuria arkaluonteisten tietojen varkauksissa eli identiteettivarkauksissa. Uhrit arvioivat vahinkojen suuruudeksi keskimäärin noin 1 200 euroa. Myös verkkopetoksen uhriksi joutuneet voivat kärsiä suuria taloudellisia vahinkoja. Yrityksissä vahingot voivat nousta nopeasti miljooniin tai miljardeihin, jos arkaluonteisia tietoja päätyy vääriin käsiin.
Pienet yritykset ovat erityisessä vaarassa
Uhrit arvioivat kärsimiensä vahinkojen suuruudeksi keskimäärin 480 euroa. Verkkorikollisuudella ei kuitenkaan ole pelkästään taloudellisia vaikutuksia, vaan myös henkiset haitat voivat olla huomattavia: KFV:n tutkimuksessa 72 prosenttia vahinkoa kärsineistä ilmoitti, että tapaus oli aiheuttanut heille kohtalaista tai voimakasta henkistä ja emotionaalista haittaa. Voimakkaimmin henkisistä haitoista kärsivät kiusaamisen ja identiteettivarkauksien uhrit. Myös tilintarkastusyhtiö KPMG:n tuore tutkimus osoittaa, ettei kyberrikollisuus kosketa vain yksityishenkilöitä. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 30 prosenttia ilmoitti joutuneensa jo ainakin kerran kyberrikoksen uhriksi ja kärsineensä siitä vahinkoa. ”Niin pienten ja keskisuurten yritysten kuin suurkonsernienkin on lisättävä tietoisuuttaan kyberturvallisuudesta”, toteaa KPMG:n neuvontapalveluista vastaava partneri Andreas Tomek. ”Yritykset tarvitsevat kokonaisvaltaisen näkökulman voidakseen vastata tehokkaasti kyberrikollisuuden haasteisiin.” Tarvitaan yhtenäinen ja tasapainoinen lähestymistapa, jossa huomioidaan teknologian lisäksi myös ihmiset ja prosessit. Kyberturvallisuus on yksinkertaisesti nostettava yritysjohdon vastuulle, jotta yritykset voivat suojautua kyberrikollisuudelta.
Ratkaisut: